Kustannukset

Jos nastoja ei olisi, kasvaisivatko liukkauden torjunnan ja liikennevahinkojen kokonaiskustannukset? Entä miten nastojen käyttökiellot tai -rajoitukset toteutettaisiin, ja kuka maksaisi niiden aiheuttamat kustannukset?

Helsingin kaduille levitetään jo nyt noin 40 000 – 50 000 tonnia hiekkaa vuosittain. Se maksaa, samoin kuin niiden siivous keväällä. Jos kitkarenkaiden käyttöä lisätään, liukkaudentorjunta edellyttää entistä suurempia hiekoitus- ja suolausmääriä, mikä puolestaan nostaa kustannuksia. Jos taas liukkaudentorjunnasta tingitään, kolareiden ja liukastumisonnettomuuksien aiheuttamat kustannukset kasvavat. Jo muutaman prosentin nousu pelkästään autojen liikennevahinkomäärissä nostaisi vuosittaisia kustannuksia miljoonilla.

Millaisilla järjestelmillä nastojen käyttöä Helsingissä käytännössä vähennettäisiin? Kielloilla, rajoituksilla, autoilijoille suunnatuilla uusilla veroilla? Entä kuka nuo järjestelmät kustantaisi? Ja kohdistuisivatko rajoitukset pelkästään helsinkiläisiin autoilijoihin, vai myös muualta tuleviin työ-, ostos- ja vapaa-ajan matkailijoihin?

Jos onnettomuudet lisääntyvät, alkaa se kiinnostaa vakuutusyhtiöitäkin. Liikennevakuutuskeskuksella ei vielä ole virallista kantaa nastarenkaiden käytön vähentämiseen tai arvioita sen seuraamuksista.

“Emme tietenkään halua, että liikenneturvallisuus heikkenee. Nastarengas tasaa kelien vaikutuseroja, ja ne ovat suuria Helsingissä, joka on rannikolla”, sanoo yhteyspäällikkö Tapio Koisaari.

Hänen mukaansa ongelma on monitahoinen. Pitäisi pohtia muun muassa liikennevahinkojen taloudellista merkitystä ja nastojen käytön vähentämisestä mahdollisesti saatavaa hyötyä terveydenhoitokustannuksissa. Pakollisesta liikennevakuutuksesta korvataan vuosittain vajaat 300 kuolemaan johtanutta onnettomuutta ja runsaat 100.000 muuta kolaria. Näistä noin 40.000 tapahtuu pysäköintialueilla.

“Niissä nopeudet ovat pieniä, mutta rahallinen vaikutus voi olla iso. Silloin pidolla on merkitystä lyhyelläkin jarrutusmatkalla”, Koisaari muistuttaa.

Keskisuomalainen 5.4.2013

Ajattelemisen aihetta

• Hiekoitussepeliä Helsingin kaupungin hiekoittamilla pinnoilla kuluu talvikaudessa arviolta noin 40 000 tonnia.

• Kun nastarenkaiden käyttöaste laski Hokkaidolla 30-40 %:iin, tiet tulivat oleellisesti liukkaammiksi ja hiekoituksen sekä suolauksen määrä lisääntyi dramaattisesti.

• Ruotsissa tehtyjen tutkimusten mukaan nastarenkaat vähentävät talviolosuhteissa kuolemaan johtavien onnettomuuksien määrää 42 % nastattomiin renkaisiin verrattuna.

• Kartoitus joulukauden 2010/2011 kolareista Ruotsissa kertoo, että kolareissa osallisena olleista autoista enemmistössä oli kitkarenkaat.

• Sapporon nastarengaskielto 90-luvulla johti merkittävään kasvuun kaatumis- ja liukastumisonnettomuuksien määrässä.