Mistä pito ilman nastarenkaita?
Jos nastoja ei olisi, tarvittaisiinko kaduille lisää hiekkaa pidon saavuttamiseksi? Entä mitä hiekan lisääntyminen tarkoittaisi katupölyn määrässä?
Nastarenkaat ovat yksi osatekijä katupölyn muodostumisessa, sillä nastarenkaat muodostavat katupölyä irroittamalla tien päällystettä. Katupölyn synty on kuitenkin monisyistä: muun muassa hiekoitushiekka, suola ja auraus aiheuttavat katupölyä. Esim. Upsalan kokemukset osoittavat nastarengaskiellon nostavan hiekoituksen määrää. Osa ongelmaa on myös kaikkien rengastyyppien aiheuttaman ns. hiekkapaperi-ilmiön tienpinnasta irrottaman päällysteen muodostama katupöly.
Nastarenkaiden osuutta katupölyn muodostumisessa pyritään pienentämään 1.7.2013 voimaan tulleella nastoja koskevalla asetuksella, joka vähentää nastarenkaiden aiheuttamaa tienpinnan kulumista jopa neljänneksen.
Vaativia talvikelejä on Suomen olosuhteissa parhaimmillaan marraskuusta huhtikuulle, viidestä kuuteen kuukauteen. Ilman nastarenkaiden karhennusapua liikenteen turvallisuus ja sujuvuus saattaa olla vakavasti uhattuna. Jos laaja-alaiset pölyntorjuntakeinot otettaisiin käyttöön, katupölyaika kestäisi viikon-pari eikä liikenneturvallisuutta tarvitsi muilta kuukausilta riskeerata.
Jarmo Nuora, Autonrengasliiton puheenjohtaja
Pölyntorjuntakeinojen tulee olla laaja-alaisia
Pölynmuodostuksen ehkäisemisen lisäksi avainasemassa on pölynnousun vähentäminen esimerkiksi katujen siivouksella ja erilaisilla pölyn sidontatekniikoilla. Katupölyongelmassa pitääkin sen synnyn lisäksi kiinnittää erityisesti huomiota jo muodostuneen ja kaduille kertyneen pölynnousuun tienpinnasta.
Pölynnousun aiheuttajana nasta- ja kitkarenkaiden välillä ei ole havaittu eroja, vaan oleellisempi seikka on esimerkiksi ajonopeus (mitä korkeammat nopeudet, sitä enemmän pölyä nousee). Raskas liikenne nostaa puolestaan pölyä moninkertaisesti verrattuna henkilöautoihin.
Ajattelemisen aihetta
Ruotsissa, Uppsalassa nastakielto ei ole parantanut ilmanlaatua, hiekoituksen määrä on lisääntynyt dramaattisesti ja liikenne on ohjautunut vaihtoehtoisille reiteille
Hiekoitussepeliä Helsingin kaupungin hiekoittamilla pinnoilla kuluu talvikaudessa arviolta noin 40 000 tonnia.
Kun nastarenkaiden käyttöaste laski Hokkaidoilla 30-40 %:iin, tiet tulivat oleellisesti liukkaammiksi ja hiekoituksen sekä suolauksen määrä lisääntyi dramaattisesti.
Merkittävä osa keväällä ilmaan nousevasta pölystä on kertynyt tienvarren penkkoihin talven aikana. Kadunvarren lumessa voi olla jopa 20-kertainen kiintoainespitoisuus puhtaaseen lumeen verrattuna.
Katupölytutkimuksissa on kuitenkin havaittu hiekoituksen olevan osasyyllinen myös päällysteen kulumiseen ns. hiekkapaperi-ilmiön kautta. Hiekoitus lisää hienojakoisen pölyn määrää ja pääosa tästä pölystä on peräisin asfaltista.
Hengitysliiton hyviä käytäntöjä katupölyn vähentämiseksi
Tietoa katupölyn aiheuttamista terveyshaitoista ja vinkkejä katupölyltä suojautumiseen ja katupölyn vähentämiseen.
Aiheesta lisää
YLE: HIEKOITUSHIEKAN KIERRÄTTÄMINEN VASTA ALKUVAIHEESSA
Talvisin hiekoitusmateriaalia kuluu kaupungeissa kymmeniä tuhansia tonneja, mutta tähän asti se on ollut pitkälti kertakäyttötuote.
– Hiekoitussepelin puhdistus ja kierrättäminen maksaa suunnilleen saman verran kuin uuden sepelin ostaminen. Ympäristötekona tämä pitää mielestäni nähdä, kertoo Espoon katutuotantopäällikkö Teemu Uusikauppila.
Katupölyn ja nastarenkaiden suhteesta tarvitaan lisätutkimuksia
Nasta-tutkimusohjelman (2013) mukaan tietyissä, keskustan ulkopuolisissa testiolosuhteissa vajaa puolet katupölystä syntyy tien päällysteestä, jota kertyy tienpinnoille pääosin nastarenkaiden tuottamina.
Tutkimuksessa mukana ollut tutkija Kaarle Kupiainen Nordic Enviconista sanoo, että yhden tutkimuksen perusteella tehtävien johtopäätösten kanssa pitää olla varovainen.
HS: Katupölyn määrä Helsingissä vähentynyt
Helsingin kaduilta mitataan vuosi vuodelta pienempiä määriä katupölyä. Sen sijaan typpidioksidin määrää keskustan katukuiluissa ei ole saatu kuriin.
Helsingin ympäristölautakunta katsoo, että ilmanlaatu ei pysy kaupungissa tarpeeksi hyvänä ilman uusia toimia.
Lue lisää >
Euroopan kaupunkiväestöstä vain kymmenesosa nauttii YHTÄ puhtaasta ilmasta KUIN SUOMESSA.
Ilmatieteen laitoksen kunnilta kokoamien ilmanlaadun seurantatietojen mukaan Suomessa vuonna 2012 EU:n raja-arvot eivät ylittyneet missään. Pienhiukkasten pitoisuudet alittivat kaikilla mittauspaikoilla jopa Maailman terveysjärjestön WHO:n asettaman huomattavasti tiukemmansuosituksen. Euroopan kaupunkiväestöstä vain kymmenesosa nauttii näin puhtaasta ilmasta.
Lue lisää >
nastojen kuluttavuus on pienentynyt
Pelkästään yksittäinen merkittävä tuoteparannus eli nastan painon pieneneminen kolmasosaan on vähentänyt tienkulumaa yli 70 % aikaisempaan verrattuna.
PM10 arvot Euroopassa
Ruotsin valtiopäivien tutkimuspalvelun raportissa “Nastarenkaat ja PM10-pitoisuudet” (2013) on selvitetty missä Euroopan pääkaupungeissa on korkeimmat hiukkaspitoisuudet.
Hiukkaspitoisuuksiltaan epäpuhtain ilma on Varsovassa. Myös Berliinissä, Roomassa ja Budapestissä on ilmassa runsaasti partikkeleita. Kaikissa näissä kaupungeissa on nastarenkaiden käyttö kielletty. Yllättäen puhtain ilma on Tallinnassa, missä nastarenkaiden käyttö on sallittua.
Nastoja valvotaan maailman tiukimmalla lainsäädännöllä
Suomessa on maailman tiukin nastalainsäädäntö. Suomessa kesällä 2013 voimaan astuvan uuden nastalainsäädännön mukaiset entistäkin turvallisemmat ja ympäristöystävällisemmät nastarenkaat kuluttavat tien pintaa yli neljänneksen aikaisempaa vähemmän.
(Autorengasliitto)
Nastat kehittyvät koko ajan
Jatkuva, määrätietoinen tuotekehitys mahdollistaa tasapainon turvallisuuden ja ympäristöystävällisyyden välillä. Uusimmat nastarenkaat jopa alittavat lainsäädännön asettamat rajat.
Nastarenkaat tutkitusti turvallisin vaihtoehto
Kitkarenkailla on jäisellä tiellä huomattavasti pidempi jarrutusmatka kuin nastarenkailla. Trafikverketin tutkimuksen mukaan nastarenkaiden käyttö vähentää talviolosuhteissa kuolemaan johtavia liikenneonnettomuuksia 42 % nastattomiin renkaisiin verrattuna.
Lähteet:
Biltrafiken på Kungsgatan i Uppsala har minskat med en tredjedel sedan dubbdäcksförbudet infördes. Luften klarar ändå inte EU:s miljökrav. Upsala Nya Tidning, 03.11.2013.
Teitä hiekoitetaan liukkaista riippumatta. Metro, 19.1.2012.
Katujen talvikunnossapito ja katupölyn torjunta. Redust-katupölyhanke, 23.12.2011.
Nastarenkaiden vähentämisen liikenneturvallisuusvaikutukset. Liikenne- ja viestintäministeriö, Julkaisuja 4/2012.